Liperin renki-Antti, s. noin 1752-53
Olen päässyt sukututkimuksessani 1700-luvun puoliväliin, jolloin on syntynyt renki Anders Hyttinen. Hän kuoli 29.10.1809 ja hänen sanotaan olleen tällöin 56-vuotias. Jos tämä pitää paikkansa, hän oli syntynyt 1752 tai 1753. 1700-luvun tiedoissa kuolinikä kuitenkin heittää helposti jopa useammalla vuodella suuntaan tai toiseen.
Anders oli vihittyjen kirjan mukaan renkinä Kuusjärven (nyk. Outokumpua) Maljasalmen kylässä ja tämä onkin ainoa asia, mitä tiedän hänen elämästään ennen vihkipäivää 26.12.1785. Rippikirjamerkinnöissä hänestä käytetään joskus nimeä Anders Andersson eli hänen isänsäkin oli nimeltään Anders. Mahdollisesti renki-Antti oli perheensä vanhin poika.
Vielä yksi erikoisuus täytyy mainita: Anders on merkitty vihittyjen luetteloon nimellä "Nils" (tai sitten vanha käsiala hämää minua pahasti)! Renki-Antti voisi olla kotoisin esim. Polvijärveltä Sotkumasta, joka on aivan Käsämän naapurissa ja jossa asui joitakin Hyttisiä. Muita syntymäpaikkoja saa ehdottaa!
Avioliitto ja perheen lapset
Antti avioitui Käsämän kylästä kotoisin olevan talollisen tyttären Elisabeth (Lisa) Karttusen (Kartuin) kanssa, joka oli syntynyt 2.12.1765 tai 9.12.1766. Pariskunta asui Liisan kotitilalla Käsämä 14 Antin kuolemaan saakka ja vielä vähän aikaa kuoleman jälkeenkin. Tämän jälkeen leski lapsineen on merkitty tilattomaan väestöön ilman tarkempaa asuinpaikkaa.
Antti ja Liisa saivat neljä poikaa ja kaksi tyttöä:
- Anna (1787)
- Anders (1789)
- Elias (1791)
- Christina (1794)
- Pehr (1796)
- Maria (1799)
- Johan (1802-08)
Toiseksi nuorin poika Pehr Hyttin (1796-1857) jäi lapsettomaksi
Pehr (Petter, 9.12.1796-3.1.1857) oli naimisissa kahdesti. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli talollisen tytär Eva Kurki Liperin Hurnilanranta 20:stä, jossa Pehr oli renkinä. Evan kuoltua Pehr avioitui Maria Dimitrioffin (s.20.1.1823) kanssa. Pariskunta eli aluksi tilattomina Liperinsalossa, mutta sai sitten oman tilan (Kaatamo 7) Heinoniemestä, joka oli Kerimäen aluetta. Pehrin kuoltua Maria muutti tilattomana Sortavalaan v.1858.
Aivan varma en ole Pehrin lapsettomuudesta ja haluaisin myös tietää, miten Marian elämä jatkui Sortavalassa. Jos olet törmännyt Maria Dimitrioffiin jossakin, ota yhteyttä!
Pojat Anders (1789-1867) ja Elias (1791-1854)
Andersista ja Eliaasta sai alkunsa kolme Hyttisten sukuhaaraa, joista on kaavio Sukuhaarat-sivulla.
Tyttäret Anna, Christina ja Maria
Annalla (s.1787) oli kova elämä ja varmaankin halveksitun osa yhteisössään. Hän tienasi elantoaan piikana ja sai kaksi aviotonta lasta, joista toinen kuoli pienenä. Kolmas lapsi oli myös avioton ja siskonsa tapaan menehtyi nopeasti. Myöhemmin Anna avioitui kolmannen lapsensa isän, Anders Miettisen, kanssa ja sai vielä viisi lasta, mutta näistäkin vain kaksi selviytyi aikuisiksi.
Christina (s.1794) avioitui Henrik Karttusen kanssa ja asui tilalla Käsämä 11, Kananvaara. Elämä lienee ollut vilkasta, sillä perheeseen kuului kuuden oman lapsen lisäksi neljä Henrikin edellisestä liitosta elämään selviytynyttä lasta!
Mariasta (s.14.11.1799) en tiedä paljoakaan. Askarruttava on rippikirjan merkintä, jossa mainitaan hänen olleen Svartholmassa ja palanneen sieltä Liperiin 20.8.1829. Mitä hän teki Svartholmassa?
Ymmärtääkseni Svartholman linnoitus oli miesten vankila, jossa naisia oli palvelijoina ja piikoina. Kenen mukana hän päätyi Svartholmaan? Marian veli tai vanhemmat saattoivat olla tekemisissä rukoilevaispappi Henrik Renqvistin kanssa, mutta tämä karkotettiin Liperistä Svartholmaan vasta 1830-luvulla. Voisiko Svartholma tarkoittaa rippikirjassa jotain muuta kuin itse linnoitusta?
